Innovatiivisuuden oppiminen ei ole koskaan liian myöhäistä 

Tutkintoihin valmistava ja ammattitaitoa täydentävän koulutuksen lisäksi aikuisopiston on reagoitava nopeasti muuttuviin koulutustarpeisiin ja oltava aikaansa edellä. Koska suurin osa innovaatioista syntyy työpaikoilla, ei innovatiivisuus olisi pahitteeksi aikuistenkaan koulutuksessa. 

Etelä-Karjalan aikuisopisto AKTIVAn juhlaseminaarissa pohdittiin aikuisopiston roolia työelämän kehittäjänä ja käytännön osaamisen ylläpitäjänä.

Juhlaesitelmän pitänyt professori Vesa Harmaakorpi muistutti, että 96 prosenttia innovaatioista saa alkunsa käytännönläheisesti – siis jossain muualla kuin tutkijankammioissa. Hänestä tietojaan ja taitojaan päivittäviä aikuisopiskelijoita kannattaisi rohkaista ideoimaan uusia asioita.

- Aikuisoppilaitoksilla on innovaatiotoiminnassa tuhannen taalan paikka, sillä niiden järjestämiin koulutuksiin osallistuu vuosittain noin 200 000 ihmistä. Jos vaikka joka sadas heistä saisi jonkinlaisen valaistuksen, olisimme hyvällä tiellä, sanoo Harmaakorpi.

Hyvät verkostoitujat luovat uutta

Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa työskentelevän Harmaakorven mielestä tiukasti insinööritieteisiin perustuva innovatiivisuus on aikansa elänyttä. Parhaita innovaatioita saavat aikaan ihmiset, joilla on kyky rakentaa ”uusia maailmoja”. Ne syntyvät sosiaalisissa verkostoissa, joissa toimii taustoiltaan ja taidoiltaan erilaisia ihmisiä.

- Uusia innovaatioita syntyy vasta, kun eri aloilta kumpuavaa osaamista sekoitetaan keskenään.

Koska innovaatioihin johtava todellinen osaaminen löytyy työpaikoilta, saattaisi olla hedelmällistä tarjota aikuiskoulutusorganisaatioiden opettajille mahdollisuutta opiskella innovaatiopedagogiikkaa ja tartuttaa innovatiivista ajattelua työelämässä oleviin oppilaisiinsa.

Varsinkin siinä vaiheessa, kun perinteiset suljetun innovaatiotoiminnan organisaatiota häviävät, nostaisi Harmaakorpi aikuiskoulutusorganisaatiot näkyvästi mukaan innovaatiotoimintaan.

- Ikään kuin tasoittamaan muutosta sekä pitämään yllä ja kehittämään työelämän innovaatiokykyä, hän sanoo.

 
Vesa Harmaakorpi

AKTIVA osaamisen kehittämisen kumppaniksi

Ammatillisen aikuiskoulutuksen liiton varapuheenjohtajan, Amiedun rehtori Timo Karkolan mielestä AKTIVA on onnistunut luomaan hienon vuorovaikutuksen paikallisen elinkeinoelämän ja kuntien kanssa.

- Aikuisoppilaitosten tehtävä on kehittää suomalaisen työn tuottavuutta. Toisin sanoen meidän on saatava aikaan siirtovaikutus eli pystyttävä ammatillisen aikuiskoulutuksen kautta kehittämään asiakasyritysten liiketoimintaa, Karkola sanoi.

Hänestä aikuisoppilaitosten yhteistyö asiakasyritysten kanssa on parhaimmillaan jatkuvaa vuorovaikutusta, jossa tutusta aikuiskouluttajasta vähitellen tulee yrityksen strateginen kumppani.

Taloudellisen laman vaikutukset tuntuvat myös aikuiskoulutuksen alalla, missä kilpailu asiakkaista vain kiristyy.

- Mitä vähemmän rahaa on, sitä tärkeämpää ovat hyvät koulutustuotteet, sanoi Karkola.

Seminaariyleisöä

40 vuotta aikuiskoulutusta Etelä-Karjalassa

Etelä-Karjalan aikuiskoulutuskeskus perustettiin Lappeenrannassa vuonna 1969. 1990-luvulla markkinointinimeksi tuli AKTIVA, ja vuonna 2005 virallisesti Etelä-Karjalan aikuisopisto.

40 vuodessa Etelä-Karjalan aikuisopistosta on tullut paikallisen elinkeinoelämän yhteistyökumppani, jossa ammatillista osaamistaan voivat päivittää eri aloilla, erilaisissa tehtävissä ja työelämän eri tasoilla toimivat ihmiset.

AKTIVA järjestää perus-, ammatti- ja erikoisammattitutkintoon valmistavaa koulutusta sekä muuta valmentavaa ja ammattitaitoa täydentävää koulutusta Etelä-Karjalan alueella. Koulutus toteutetaan valtionosuus-, työvoima-, henkilöstö- ja oppisopimuskoulutuksena.

Etelä-Karjalan aikuisopistolla on 70 eri tutkinnon vastaanotto-oikeus kahdeksalla eri koulutusalalla.

Vuonna 2009 AKTIVAssa suoritettiin 420 tutkintoa, 123 osatutkintoa ja yli 3 300 muuta näyttöä erilaisiin tutkintoihin, lupiin ja kortteihin. Vuosittain AKTIVAn koulutuksiin osallistuu noin 8 000 opiskelijaa. Oppilaitoksen opiskelijamäärä on noin 1 000.

AKTIVAn henkilökuntaan kuuluu 120 vakituista työntekijää. Oppilaitoksen liikevaihto on noin 12 miljoonaa euroa.

Etelä-Karjalan aikuisopisto AKTIVAn rehtorina toimii Sakari Kivimäki.

Kuntayhtymän johtaja Riitta Laakko

Teksti: Ulla Ylönen
Kuvat: Ulla Ylönen, Tuija Kaustola